"Sulla on muuten tosi nätti hymy"

Eilen, maanantaina, oli ihan sairaan kiva päivä. En ees tiiä miks, mut jotenki, ku illalla kävin nukkumaan, olin tosi onnellinen :)

Olin aamulla kipee mut päätin, et meen kouluun silti, jään sit huomen (=tänään, tiistaina) kotiin. Koulu nyt oli perus meh, mut ku ruuan jälkeen meil oli hypäri ku kemia oli peruttu, mentiin syömään Subiin. Paljastan salaisuuden: en oo koskaan ostanu omaa subia, syön vaa ain kaverien niistä :D Nyt sit ostin oman ja aaaaaaaaaaaaaaaaaaa se oli hyvää <3 <3 <3 se hunajakaura-leipä oli varmaa paras asia ikinä ah rakastuin <3 Ja se myyjä oli tosi kiva ja avulias, me syötiin ne subit ulkona auringonpaisteessa Manskun varrella ja vaa juteltii, seura oli parasta. Oli kaikin tavoin hyvä hypäri ^^
Illal ku pääsin himaan päätin, et kai nyt joskus saa tehä tyhmiä asioita, ja menin paikalliseen. Ja hyvä et menin, koska siel oli tosi kivaa. En oikeen osallistunu ohjelmaan, koska en kerenny mukaa näytelmiin ja keskustelussa en vaa jaksanu keskittyä, mut se jo et ohjelmaa oli sai mut tosi hyvälle tuulelle. ^^ Ja varmaan kans se, et siel oli semi vähän ihmisii, ja et ne lähes kaikki oli niit kivoja tyyppejä, jotka tunnen :) Sillon on vaa nii rauhallista :D heh ja suunniteltiin myös kivojen ihmisten kanssa leffailtama ens viikolle, jee :3

Kotimatkalla ku olin bussissa mun eteen tuli istuun mies, joka oli pienessä maistissa. Ei se paljon ollu juonu (tai mist mä tiiän xD), mut sen verran, et alko juttelee mulle. Eka se sanoo et "älä sit soita mulle, minä en vastaa!", ku räpläsin siin siis mun puhelinta, ja olin sillee "ei ei en soita :D". Vähän ajan päästä se kysyy et pelaanko tietokonepelejä vai mitä teen :D sanon, et juttelen kaverien kanssa, johon se sit taas vähän ajan päästä tarttuu et vieläkö mä niiden kanssa tekstiviestittelen. Joka kerta sinnikkäästi pistän kuulokkeet takas korviin ja jatkan facebookitusta, mut tos vaihees päätän et ei, nyt en jatka sitä. Päätän, et nyt juttelen sen kanssa niin paljon ku se haluu jutella, koska ei sitä aina saa asiallista juttuseuraa busseissa, enkä mä ikin tee sitä vaik joku puhuiski, koska mul on traumoi ku pienenä känniläiset on tullu juttelee :P 
Joten jutellaan sit loppumatkan ajan vähä kaikesta. Kerron, et mul on kaveri joka lähti viime viikol Australiaan ja sit se kertoo pitkän tarinan työurastaan, joka jollain tapaa kai liitty Australiaan. Sit aina sillon tällön se vilkasee kelloa, et kerkiääkö sinne kauppaan ostaa niit kahta olutta. Yhes vaihees se totee naurahtaen, et sen jälkee ku on käyny sielt ässästä ostamassa ne oluet ja päässy kotiin, vaimo kuulemma kuitenki lähettää ostamaan ruokaa kaupasta ja sit hän joutuu kävelemään viel alepalle. Sit ku siin nauran sen kanssa, se sanoo sillee ihan btw tyylillä "sulla on muuten tosi nätti hymy" ja oon sillee "aasdasddsdasd kiiitos cx". Ja viimeistään siinä kohtaa mun päivä on officially ihan sika hyvä x3 Kyllä, henkilö on humalassa, kyllä, se ei oo krhm ihan mun ikänen, mut silti. Ei sitä kuitenkaa kovinkaan usein kukaan sulle tuu sanomaan, et hei, sulla on muuten kiva hymy. Varsinkaan ku oot kuumeessa ja näytät tosi hehkeeltä koko päivän aktiivisuuden jälkeen.

Ton päivän aikana opin, et oikeesti kannattaa elää hetkessä. Ainaki välillä, jos ei aina pysty. Aina välillä voi, vaikka onkin kipee, pitää hauskaa tärkeiden, ja miksei vähän vähemmän tärkeidenkin, ihmisten kanssa. Joskus voi tehdä hyvää jutella tuntemattomille ihmisille, vaikka se tuntuiski vähän pelottavalta. Kannattaa istua auringossa niin kauan kun pystyy, eikä harmitella sit marraskuussa ku on pimeetä ja sataa vettä, et hitsi ku sillon oli niitä läksyjä enkä siks menny ulos. Mul ei oo ollu pitkään aikaan näin hyvä fiilis, koitan pitää siit kiinni. :)