perjantai 1. maaliskuuta 2013

My week in da hospital

Heipsuti hei, lauantai iltana viimeksi iloisena kirjottelin, ja sen jälkeen yhtäkkii kaikki meni ihan päin puuta. Tuli kauheen paha olo, aamuyöstä oksensin ja silleen. Mutta ehkä ei yksityiskohtia.

Anygays, sunnuntai-iltana pyörryin ruokapöytään ku menin syömään iltapalaan, ja sen jälkeen viel kaks kertaa sillee et olin menny vessaan ja ku tulin pois ni en enää jaksanu. Onneks kaikil kerroil isi oli messissä ja sai mut kii.. No soitettii sit 112 maanantai aamuna et mitäs tehää, ku enhän mä ois voinu äidinkää kyydil mennä mihinkää päivystykseen ku en pääsis autolle asti pyörtymättä. Ja huom istuminenki teki tiukkaa, makasin vaa sohval. Ne lähetti sit ambulanssin et tyypit tutkii ja sit vie sairaalaan jos on tarve, ja näin kävi. Mut vietiin Haartmanille eka, jossa todettiin et hemoglobiinit oli 59 (niiden pitäis olla vähintää 120) ja muita jutskia, joten sit tuli seuraava ambulanssi ja kuskas mut sit Peijaksen sairaalaan, vantaalainen kun virallisesti olen. Siel makasin sit melkein koko päivän päivystyksessä, äiti ja Ilmari seurana, kunnes pääsin jolleki valvonta-osastolle mis oli siis kokoajan hoitajia paikalla ja ne mittas mun verenpaineet ja kaikki vähän välii, pisti tipan käteen ja sellasta.

Mulle tehtiin sellai vatsatähystys, koska aateltiin et mul saattaa olla mahahaava. Mun piti niellä putki, jolla ne siis tsiigaili sinne vatsaan. Yyh. Mut ne kehu mua, jee, olin kuulemma hirmu reipas ja jotenki tosi hyvä siin, et yleensä porukka ei pysty olee niin chillinä (kyllä, sain rauhottavaa ja mun kurkku puudutettiin ennen sitä, mut silti :P). Sit kävin jossai kuvauksessa sen jälkeen, ja ultraäänessä, ja sit taas tutkittiin tuloksia. Sain punasoluja (=verta) et hemoglobiini nousis ja makoilin siel sairaalas, luin Potteria ja äiti, isi ja Ilmari kävi kyläilemässä. Mul menee päivät sekasin, mut jossain kohtaa ne kirurgit siel Peijaksessa sit totes, oli luultavastikin tiistai, et mut on parempi leikata lastensairaalassa vaik oonki tavallaan liian vanha sinne, koska Peijakses ne leikkaa enemmän "aikuisen kokoisia" ihmisiä. No sit taas rullailtiin ambulanssilla ja mut pistettiin yöks teholle lastenklinikal (hetkinen, en ees tiiä onks tän nimi lasten sairaala vai klinikka Px), joka ei ollu niin mukavaa, koska itkeviä lapsia ja teki oikein pahaa ku ne vaan huus siel ja ite oli sillee xC ku selkeesti niit pelotti tai sattu tai jotai ja sillee. Onneks sielt mut siirrettiin seuraavana aamuna sit osastolle tääl lastensairaalas, ja tääl nyt oon. Mun kaa samas huonees oli joku pikkutyttö, mut se pääs eilen himaan, eli nyt voin pelaa vapaasti esim tol pleikal jos haluisin. :D Tääl voi vierailijat olla millon haluu ja miten kauan haluu, mikä on tosi kivaa.

Mult on otettu ihan liikaa verikokeita, ja ku mul on muutenki semi huonot suonet käsissä, ni nyt ku ne on viel ekstrahuonot ni esim tippojen pistäminen on kauheen vaikeeta ja inhottavaa, ku niit on jouduttu siirteleen ja lisäileen ja kaikkee. En oo kuitenkaa joutunu olee kauheesti yksin, ku äiti, Ilmari ja isi tosiaan on hengaillu mun kaa joka päivä, iltapäivästä ehkä kasiin ainaski. Ja se on tosi ihanaa, koska en oo kuitenkaa koskaan ollu sairaalas enkä mitää tällästa. Mut käytettiin myös magneettikuvauksessa (joka oli ahdistavaaaa), koska sitä et mikä se on ja missä se on, se vika mun mahassa, oli tosi vaikee paikantaa. Tällä hetkellä diagnoosi on, et siel on joku (kaiken todennäkösyyden mukaan) hyvälaatuinen kasvain, jossain ohutsuolen vieres. Jos se ois ollu siel suolessa, oisin joutunu nieleen jonku kapselikameran xO mut se leikataan sit ens torstaina, jännääääää.

Tää kaikki tuli tosi tyhmään kohtaan. Nyt pelkään etten pääse appariks, ku mul ois ollu tänä viiknloppuna koulutus mut en tietty pääse sinne, enkä myöskään ens viikol olevaan, enkä luultavasti sitä seuraavaankaan. Ja sillon on viimeset koulutukset. Itkettää oikeesti. Mut täytyy soittaa toimistolle ja kysyä et onks mitää mahiksii tehä jotenki muuten tätä. Myöskin se on vähän tyhmää, et tosiaan viime viikko oli lomaa ja nyt alko koulu, eli missaan useemman viikon täst jaksosta.. Ei siin mitää, mutku lukio, ja viel steiner, et en voi oikeen uusii noit kurssei mitenkää.. Täytyy keskustella niiden opettajien kaa sit vaan et mitä teen, koska en suostu jäämään luokalle tän takia.

Nyt mut koitetaan pistää kotiin tänään tai piakkoin, venaamaan sitä torstaita. En oo syöny oikeestaan mitään sitte lauantain, et ku eilen ne tavallaan pakotti mut alottaa syömisen ottamalla tipan pois, teki vähän tiukkaa vatsalle. Nyt syön aamupalaa, jugurttia ja suklaamuroja, omnom :)

Ja kaipa vaan halusin jakaa mun oih niin traagisen tarinani. Nyt on ihan hyvä vointi, mut jännittää vaan ihan hirveesti se et jos joudun lähtee himaan.. Mut onneks se on sillee, et jos tulee mitää ongelmii siel ni mul on tääl osastol paikka valmiina et soitetaan vaa tänne ni voin tulla takas, eli ei tarvii ollenkaa pelätä himas et mites nyt käy jos tää tila nyt huononis taas.

Jaha, janyt kuulin just et koht tullaa ottaa lisää verikokeita. Ihq. :P eli jään sitä venaileen, hauskaa pian alkavaa viikonloppua. :)





3 kommenttia:

Petra kirjoitti...

Voi ei! :/ paranemisia :)

Anonyymi kirjoitti...

no huhhuh!pikaista paranemista

Anonyymi kirjoitti...

Veeru sa olet kylla tosi reipas !
Xxxxxxx