Aika vaan juoksee

Sinne hurahti se syksy. Ja marraskuu. Ja kohta joulukuukin. Aika on alkanu kuluu tosi nopeesti, tiistaina en voinu uskoo et se oli viime viikolla ku Hobitti tuli, eiks siit oo jo kaks viikkoo ainaki, mut nii se vaa oli. Tää viimenen viikko varsinki on ollu niin tapahtumia täynnä.

Edellisen postauksen jälkeen eli kolmen viikon aikana oon käyny spontaanisti kaks kertaa Kiasmassa (kandee käydä siel nytte!!), viettäny pikkujouluja kolme kertaa, ollu joulumyyjäisissä, kuullut lääkärissä et oon tällä hetkellä oikeestaan niin hyvässä kunnossa ku voisinki olla, käyny Lotalla leipomassa ja pelaamassa, pelaillu ja katellu leffoja ja ihan vaan hengannu kaverien kaa muutenki, nukkunut paljon päikkäreitä, ostanu joululahjoja, juonu ensimmäiset Starbucks juomani (perus kaakao ja mansikka frappucino) tehnyt ruokaa, ja kaikkee muuta paitsi koulujuttuja oikeestaan. On ollu parasta taas vaihteeks, mul on ihan mahtavia kavereita nykyään :) Tänä maanantaina oli vika ranskan tunti koskaan, oon onnellinen koska se on alkanu täs syksyn mittaan stressata mua ihan liikaa, ni tää kolme kurssia sai nyt riittää. Ja laskin tänää, et tän syksyn jälkee, tai oikeestaa sit ku joskus saan tehtyy ge2 kurssin loppuu, mul on kait jo 45 kurssii suoritettu :D ei paha mielestäni verrattuna siihen et oon ollu lukios puoltoista vuotta. Miltäköhän toi näyttäis jos oisin käyny
kuvista ja musaa ja kässää ja terveystietoo ja kemiaa niit valinnaisii kursseja, mut jotka jätin pois ku halusin hypäreitä...

Tän viikon tiistaina mua rupes yhtäkkii masentamaan ja melkein ahistamaan tää jatkuva pimeys. Rupesin miettimään et miten ihmeessä mä oon jaksanu pimeen ajan yli, ja muistin et mietin samaa viime vuonna. Mut ei mua se koskaan oo ennen ruvennu ahistamaan, ja meinasin oikeesti alkaa jo hätääntyy et miten mä pystyn kestämään tän talven masentumatta ku tää on ihan uus tunne, kunnes yhtäkkii tajusin, et ens viikollahan päivä jo pitenee. Pahin on koht jo takana. Aloin muistaa, millasta helmikuussa on ku on paljon lunta ja kirkas taivas ja aurinko paistaa, kuin hyvältä se tuntuu. Sen ajatuksen avul jaksaa taas tän pimeen yli.

Joo. Viime viikol oli Hobitin ensi-ilta, oltii kattomas sitä Artun, Alexin ja Eliaksen kaa. Se oli hyvä. Cx hehe ja seura oli parasta ja oli se aikas hauskaa olla kattomas sitä keskiyöllä. Se oli siis ti-ke yö, ja koska keskiviikkona mul oli fyssan tunti peruttu (enkä menny liikkaan), mul alko neljältä koulu :D kätevää, sanoisinko.

Ja lauantaina. The moment I'd been waiting for so long. Mun piti kirjottaa perjantaina tai torstaina joku hieno postaus mut se jäi. Ilmari tuli kotiin. >____________< Se on nii outooooooooo :O Se on täällä. Täällä! Suomessa. What is dis. Tietenki olin niillä lauantain ja sunnuntain sitte, mut sit ku tiistaina nähtii uudestaa, tulin uudestaa onnelliseks jo pelkästä sen näkemisestä. Neljä kuukautta. Herranjestas.

Nyt enää kaks päivää koulua. Sit loma. Ah, tulee tarpeeseen <3 :*